Vuoden 1935 syyskesällä paloi pieni asuinrakennus lähellä nykyistä Helluntaiseurakunnan rukoushuonetta. Lähistöllä olleella kivellä seisoivat nimismies Arvo Saarinen, asemapäällikkö Veikko Merilinna ja poliisi- konstaapeli Johan Tapaninaho. Katsellessaan voi-mattomina riehuvaa paloa, lausui nimismies Saarinen ensimmäisen kerran ajatuksen vapaaehtoisen palo-kunnan perustamisesta. Tämä tapahtuma oli lähtö-kohta, että nimismies Saarisen aloitteesta kutsuttiin joulukuun 15. päivänä samana vuonna Meijerin saliin koolle yleinen kokous, jossa esitettiin mallisäännöt ja tehtiin jäsenten koemerkintä. Tulos oli rohkaiseva, sillä jo neljä päivää myöhemmin, joulukuun 19. päivänä 1935 pidettiin VPK:n perustava kokous silloisella Pyhäsalmen kirjakaupalla. Maaliskuun 7. päivänä 1936 oikeusministeriö vahvisti säännöt ja yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin. Kesäkuun 13. päivänä 1936 vahvistetut säännöt esitettiin johtokunnan kokouksessa ja näin alkoi Pyhäsalmen VPK:n vaiherikas ja monipuolinen toiminta palontorjunnan kehittämiseksi paikkakunnalla.
VPK:n ensimmäisen johtokunnan muodostivat: Puheenjohtaja Samuli H. Mustaparta, varapuheenjohtaja Eemil Pöyhönen, sihteeri Matti Niemi, jäseninä Johan Tapaninaho, VPK: n päällikkö Eino H. Markkanen sekä varapäälliköt Oskar Laakso ja Evert Ruuskanen. Toimintaa käynnistettäessä oli vakavana haittana toimitilojen ja palokaluston puute. Vuoden -37 toukokuulla voitiin kunnan avustuksen turvin ostaa ensimmäinen käsivoimaruisku ja hiukan muuta pienempää palokalustoa. Samana vuonna hankittiin lainavaroin ensimmäinen moottoriruiskun. Nyt kun VPK:lla oli kalustoa yksi moottoriruisku, yksi käsivoimaruisku, 660 metriä erisuuruista letkua sekä jonkin verran pienempää kalustoa, johtokunta uskalsi tehdä syyskuun 10. päivänä 1937 sammutussopimuksen kunnan kanssa, saadakseen 20 000 silloisen markan korvaussummalla hankituksi lisää palokalustoa. Toimitilojen puutteessa jouduttiin kalustoa pitämään useassa eri paikassa, mm. Meijerin tallissa, kunnes VPK vuokrasi 13.12. 1938 Pyhäjärven suojeluskunnalta sen toimitalon yhteyteen rakennetut kalustovajan ja letkunkuivaustornin. Mainittu suojeluskuntatalo sijaitsi nykyisen paloaseman tontilla.
Alkuvuosina perustettiin myös useita Vpk:n kyläosastoja eri kylille mutta vuosien saatossa toiminta on keskittynyt pelkästään Pyhäsalmeen.
Vuonna 1944 VPK:n toiminta sai uusia ulottuvuuksia, suojeluskunnan lahjoitettua 5. 11. -44 päivätyllä lahjakirjalla omistamansa tontit ja määräalat niillä olevine kiinteistöineen kokonaisuudessaan VPK:lle. Samana vuonna alkoi erikoisesti taloudellisessa mielessä VPK: n toimintaan vaikuttanut elokuvatoiminta. Vuosien saatossa elokuvatoimintaa on myös harjoitettu Pyhäsalmen kaivoksen tiloissa.
Vuonna 1947 VPK hankki vuoden -39 mallia olevan Ford Sussex palo-auton. Hankinnan myötä VPK katsoi olevan entistä paremmat edellytykset hoitaa kunnallista sammutustoimintaa ja näin ollen jatkaa sopimusta kolmella vuodella.
Vuoden 1957 huhtikuussa tapahtunut paloaseman tulipalo vaikeutti toimintaa, kunnes vuoden 1958 alussa saatiin uusi rakennus, samana vuonna perustettiin VPK:n poikaosasto, johon liittyi heti 40 poikaa.
Vuoteen 1959 asti, 24 vuotta, vapaaehtoinen palokuntatyö oli ollut vain miesten asia, tällöin Siiri Lahden vetämänä, Pyhäsalmen VPK:lle perustettiin naisosasto, joka toimii edelleen. Samaan toimintaa liittyen vuonna 1974 perustettiin tyttöosasto.
Vuonna 1985 tyttö- ja poikaosaston toiminta muutettiin nuoriso-osaston toiminnaksi.
Vuoden 1963 alkoi menestyksellinen kansainvälinen ystävyys- ja kilpailutoiminta, kun VPK osallistui Ranskan Mulhousessa pidettyihin palokuntien EM-kilpailuihin, ja voitti A-sarjan. Kansainvälinen kilpailutoiminta jatkui vuonna 1966 Jugoslavian Karlovacissa, josta tuloksena oli hopeamitali. Vuonna 1969 Itävallan Kremsissä samoin hopeaa, ja kun tähän lisää vielä palopäällikkö Karvosen luoman tiiviin ystävyyspalokuntatoiminnan monine vierailuineen ja kanssakäymisineen Itävaltalaisen Pinkafeldin, Länsi-Saksalaisen Hummelsbyttelin, Unkarilaisen Közegin ja Pyhäsalmen VPK:n välillä, voidaan -60 lukua hyvällä syyllä sanoa kansainvälisen toiminnanvuosikymmeneksi, joka on antanut VPK:n jäsenistölle arvaamattoman paljon. Ystävyys-, palokuntatoiminta ja kansainvälinen kilpailutoiminta jatkuu edelleen tiiviinä. Palokunnat ovat kokoontuneet 70- luvulta lähtien kahden tai kolmen vuoden välein kunkin palokunnan toimiessa vuorollaan vierailun isäntänä. Kilpailutoiminnan jatkuvuudesta kertoo myös sekin että tänä vuonna, 2005, Pyhäsalmen VPK osallistuu Suomen edustajana palokuntien MM kisoihin
Vuoden – 90 kesällä alkoi odotettu paloaseman laajennus ja vanhan osan saneeraus. Samassa yhteydessä saneerattiin myös elokuvateatterin tilat nykyiseen kaltaiseksi.
Vuonna 2001 rakennettiin palokuntalaisten vapaa-ajan viettoon tarkoitettu loma-asunto Pyhäjärven Veihtiniemeen joka tarjoaa jäsenilleen virkistys ja lepopaikan.
Konkelo
2010 luku on ollut VPK:lla monenlaisen rakentamisen ja uudistamisen aikaa. 2012 vpk:n elokuvat uudistivat esitys- ja äänilaitteiston nykyaikaiseksi 2D/3D laitteistoksi. Konkelon aluetta on kehitetty nuorten leiripaikaksi, elokuvateatterisalia on perusparannettu ja uudistettu. Vuoden 2014 paloaseman peruskorjauksen myötä VPK sai käyttöönsä omat toimistotilat. Vuoden 2015 aikana, 80v juhlavuonna, pidettiin erilaisia tapahtumia vuoden aikana sekä uudistimme www-sivustomme.
Tänä päivänä Pyhäsalmen VPK ry on vilkas palokuntajärjestö, jonka harrastuksissa on mukana noin 100 jäsentä.
”Historian tekstien lähteenä on käytetty Pyhäsalmen Vpk:n 60-vuotis historiikkia, joka pohjautuu palopäällikkö Pekka Lamminahon v. 1975 kirjoittamaan 40- vuotis ja Tapio Kouvalaisen v. 1985 kirjoittamaan 50v sekä vuoden 2015 80v historiikkiin. (Valtteri Aulakoski-Tea Aittokoski)”